Se, onko autossa kuluttajansuojalaissa tarkoitettu virhe vai ei perustuu pitkälle siihen, mitä ostaja voi objektiivisesti arvioiden olettaa saavansa. Käytetyn auton oston tapauksessa tässä arvioinnissa merkitystä on erityisesti auton iällä, ajomäärällä ja siitä maksetulla hinnalla. Mitä vanhempi, enemmän ajettu ja halvempi auto on kyseessä, sitä enemmän siinä saa olla vikoja ja puutteita ilman, että kyseessä on virhe.
Halvassakin autossa voi olla kuluttajansuojalaissa tarkoitettu virhe
Halvankin auton on vastattava siitä annettuja lupauksia. Jos autoa myydään toimivana, sen täytyy olla ajokelpoisessa kunnossa. Myynti-ilmoituksessa mainitut varusteet on oltava ja halvassakin autossa niiden tulee toimia, jos ei erikseen toisin mainita. Auton kunnon tulee vastata käytetyn auton ostohetkellä myynti-ilmoituksen antamia tietoja.
Halpojen autojen tapauksessa teknisten vikojen arvioiminen virhevastuun näkökulmasta on haasteellista. Autoyksilöt ja tilanteet eroavat niin paljon toisistaan, että yleisiä sääntöjä on vaikea muodostaa. Lisähaastetta tulee siitä, että monessa tapauksessa hieman pienemmänkin vian korjaaminen voi olla suhteettoman kallista auton käypään arvoon nähden. Tämä puolestaan johtaa siihen, että kuluttajansuojalain tarjoamista virheen oikaisukeinoista ei välttämättä ole käytettävissä kuin kaupan purkaminen, joka taas harvemmin maistuu autokauppiaalle.
Ajon estävissä vioissa päädytään yleensä kaupan purkamiseen
Selkein tilanne on niissä tapauksissa, joissa heti, tai ainakin hyvin pian kauppojen jälkeen autossa todetaan vika, joka estää ajamisen. Se on siis ollut rikki jo ostettaessa. Tällöin autossa on halvasta hinnasta huolimatta virhe. Yleensä ajon estävien vikojen korjaaminen maksaa sen verran paljon, että vaihtoehdoksi jää vain kaupan purkaminen. Rikkinäistä autoa ei saa myydä ehjänä, halvallakaan.
Kuluttajansuojalain kuuden kuukauden virheolettama ei ole ratkaiseva aikaraja halvimmissa autoissa
Omasta mielestäni tässä pitää erottaa määritelmä “hyvin pian” kuluttajansuojalain virheolettamasta. Sen mukaanhan virheen katsotaan olleen autossa jo ostohetkellä, jos se ilmenee kuuden kuukauden kuluessa kaupoista. On kuitenkin eri asia ilmeneekö vika kotimatkalla autokaupasta vai viiden kuukauden päästä. Tämä korostuu erityisesti halvemmissa autoissa. Auto ei saa olla valmiiksi rikki, mutta aivan halvimmissa käytetyn auton ostoissa kuluttajan on syytä varautua mahdollisesti isoihinkin vikoihin.
Nyrkkisääntö: auto on käyttöikänsä lopussa, jos sitä markkinoidaan katsastuksen voimassaololla
Mikä sitten on halpa, tai vielä halvempi auto? Mitään tarkkaa euromäärää ei voi antaa, mutta yksi hyvä nyrkkisääntö mielestäni löytyy: jos auton myynti-ilmoituksessa mainitaan voimassa olevasta katsastuksesta, ollaan sillä alueella, että virhevastuu ei ulotu merkittävästi ostajan kotimatkaa pidemmälle. Kun “leiman pituus” on keskeinen myyntivaltti, voidaan auton katsoa menettäneen kaiken muun kuin jäljellä olevan käyttöarvon. Se on merkki myös ostajalle, että auto alkaa olemaan käyttöikänsä päässä, jolloin on syytä varautua myös siihen käyttöiän lopullisesti päättävään vikaan.
Käytetyn auton ostajalla on velvollisuus tutkia myös halpa auto ennen ostopäätöstä
Halpoihinkin autoihin pätee ostajan velvollisuus tutkia auto ennen ostopäätöstä siinä määrin, kuin se on tavallisen kuluttajan toimesta mahdollista. Isotkaan viat eivät kuulu myyjän virhevastuun piiriin, jos ostajan olisi pitänyt havaita ne esimerkiksi koeajolla. Kovin suurta teknistä tietämystä tai osaamista ei edellytetä, mutta silmät ja korvat on hyvä pitää auki.
Vanhoissa, paljon ajetuissa ja halvoissa autoissa on aina riski, joka ostajan on hyväksyttävä. Myyjän on kuitenkin pidettävä huoli siitä, että käyttökelpoisena myyty auto myös todellisuudessa on käyttökelpoinen kun se kaupan pihasta lähtee.
Artikkelin termit: kuluttanjasuojalaki, kuluttajansuoja, virhevastuu, kuluttaja
