Ilta-Sanomat kirjoitti taannoin tapauksesta, jossa huutokaupasta ostetun ja sittemmin kolarikorjatun Jaguarin virhevastuukysymyksistä käytiin oikeutta hovioikeutta myöten. Auton oli laittanut myyntiin varsinaisen omistajan ystävä yrityksensä nimissä, koska huutokauppasivustolla ei pystynyt ilmoittamaan ilman Y-tunnusta. Riita koski sitä, onko ilmoittaja elinkeinonharjoittajana kuluttajansuojalain mukaisessa vastuussa autossa ilmenneistä virheistä. Sekä käräjäoikeus että hovioikeus päätyi siihen, että ilmoittaja ei ole vastuussa, koska todellinen myyjä oli auton omistaja, eikä ilmoittaja.
Hovioikeuden ratkaisulla on yleisempää merkitystä tilanteisiin, joissa autoliike toimii välittäjänä
Auto oli myytävänä Huutokaupat.com sivustolla, joka on sittemmin muuttanut käytäntöjään siten, että tämän tapauksen kaltaisia tilanteita ei enää pääse syntymään. Huutokauppojen kuluttajansuojasta voit lukea lisää tästä kirjoituksesta. Hovioikeuden Jaguar-ratkaisulla on kuitenkin yleisempääkin merkitystä kuluttajansuojalain soveltamisen kannalta tilanteissa, joissa elinkeinonharjoittaja toimii kaupassa ainoastaan välittäjänä.
Autokaupassa on yhä tavallisempaa se, että kuluttaja antaa oman autonsa liikkeeseen myytäväksi. Järjestelystä kutsutaan tavallisesti myyntitiliksi tai välitysmyynniksi. Näissä tapauksissa elinkeinonharjoittaja toimii kaupassa vain välittäjänä ja varsinainen kauppa solmitaan auton omistajan ja ostaja, eli tavallisimmin kahden yksityishenkilön välillä. Kuluttajansuoja näissä tilanteissa on ollut osittain harmaalla vyöhykkeellä.
Välityskauppoihin sovelletaan lähtökohtaisesti kuluttajansuojalakia
Selvänä on pidetty, että jos kaupat on tehty elinkeinonharjoittajan toimitiloissa, eikä kuluttajalle ole erikseen selvitetty kaupan luonnetta, välittäjänä toiminut elinkeinonharjoittaja on autosta vastuussa normaalien kuluttajansuojaperiaatteiden mukaisesti. Heti kuluttajansuojalain ensimmäisessä pykälässä todetaankin, että lakia sovelletaan myös silloin, kuin elinkeinonharjoittaja välittää hyödykkeitä kuluttajalle. Pelkästään se, että auton omistajaa joku muu kuin kauppias ei siis poista välittäjänä toimivalta myyjältä kuluttajansuojalain mukaisia vastuita ja velvollisuuksia.
Jotta vastuusta ei katsottaisi syntyneen, ostajalle on pitänyt tehdä nimenomaisesti selväksi, että kyseessä on kahden yksityishenkilön välinen ja kauppa tästä syystä kauppaan ei sovelleta kuluttajansuojalakia. Lisäksi on tullut nimenomaisesti kertoa sekin, että tämä tarkoittaa sitä, että välittäjänä toimivalla liikkeellä ei ole virhevastuuta. Joissakin kannanotoissa on menty niinkin pitkälle, että vastuun on katsottu syntyvän aina, kun kaupat tehdään elinkeinonharjoittajan avustuksella.
Välityskaupoissa virhevastuu voi väistyä, jos siitä mainitaan erikseen
Hovioikeuden Jaguar-ratkaisusta voidaan kuitenkin mielestäni vetää johtopäätös, jossa välittäjänä toimiva myyjä ei ole autosta kuluttajansuojalain mukaisessa vastuussa, jos tilanteessa on tehty selväksi, kuka on todellinen myyjä ja mitä se käytännössä ostajalle tarkoittaa. Keskeistä kuitenkin on, että kaupan luonne todella on tehty selväksi, pelkkä ylimalkainen maininta välitysmyynnistä ei vielä riitä.
Tämä johtopäätös on toki vain allekirjoittaneen oma näkemys. Hovioikeuden ratkaisussa on kuitenkin nimenomaisesti korostettu sitä seikkaa, että ostajan kuluttajansuojalakia ei sovelleta, koska ostajan on täytynyt olla tietoinen todellisesta myyjästä. Jos siis asia ja sen merkitys selvitetään ostajalle, ei toimintatavassa ole mielestäni mitään kyseenalaista tai epäilyttävää. Ostaja pystyy tällöin tekemään harkitun ratkaisun sen suhteen, haluaako hän näillä ehdoilla ostaa auton vai ei.
Artikkelin termit: kuluttajansuoja, elinkeinonharjoittaja, virhevastuu
