Kuluttaja-asiamies ilmoitti huhtikuun alussa vievänsä hyvin suosittua huutokaupat.com sivustoa pyörittävän Mezzoforte Oy:n markkinaoikeuteen kuluttajan oikeuksien rikkomisesta. Jutun taustalla on näkemyserimielisyydet kuluttajansuojalain huutokauppasäädösten soveltamisesta. Erityisesti kysymys on siitä, soveltuvatko etäkauppaa ja peruutusoikeutta koskevat säädökset.
Huutokaupassa ei lähtökohtaisesti sovelleta kuluttajansuojalakia
Lähtökohta on selvä: huutokaupassa, jossa kuluttajalla on mahdollisuus osallistua kaupantekoon henkilökohtaisesti, ei sovelleta kuluttajansuojalain 5. luvun määräyksiä tavaran virheestä ja virhevastuusta, eikä 6. luvun etämyyntiin liittyviä määräyksiä. Huutokaupat.com -sivustolla tavanomainen käytäntö erityisesti käytettyjen autojen osalta on, että sivuston ylläpitäjäyhtiö ostaa auton ilmoittajalta huutokaupan päätyttyä ja myy sen edelleen kuluttajan asemassa olevalle ostajalle. Autot ovat tavallisesti nähtävillä alkuperäisellä omistajalla, mutta välikätenä toimiva Mezzoforte, ei koskaan edes näe myyntiartikkeleita. Kysymys kuuluu, onko kyseessä autojen huutokauppa vai etäkauppa?
Tulkinnalla on kuluttajan oikeuksiin ratkaiseva merkitys. Jos kauppa katsottaisiin huutokaupaksi, ostajalla ei ole esimerkiksi kuluttajansuojalain kuuden kuukauden virheolettamaa turvanaan, eikä myöskään kaupan peruuttamisoikeutta. Jos kauppa puolestaan katsottaisiin kuluttaja-asiamiehen näkemyksen mukaisesti etäkaupaksi, se tarkoittaisi virheolettaman lisäksi tässä tapauksessa jopa vuoteen venyvää peruuttamisoikeutta.
Kyseessä on siis erittäin merkittävä linjanveto nykyisen nettimaailman suhteen osin tulkinnanvaraisten ja paikoin vanhentuneiden pykälien osalta. Lisää etäkaupoista ja virhevastuusta tavanomaisessa kaupassa voit lukea näistä aiemmista kirjoituksista. Jos kuluttajansuojalain määräykset eivät tule sovellettaviksi, kauppaan toki pätee edelleen kauppalain säädökset, joten täysin lainsuojaton ostaja ei ole tässäkään tapauksessa.
Keskeistä on ostajan mahdollisuus tutustua ostettavaan tuotteeseen etukäteen
Pykälien tulkinnassa niin tässä tapauksessa kuin muissakin huutokaupoissa keskeistä on se, onko ostajalla mahdollisuus tutustua ostettavaan tuotteeseen etukäteen. Ei siis edellytetä, että ostaja konkreettisesti tutustuu tuotteeseen, mutta mahdollisuus siihen on oltava, jotta huutokauppasäännöt tulisivat sovellettaviksi. Laissa käytetään termiä “osallistua huutokauppaan”, mutta käytännössä tällä tarkoitetaan nimenomaan sitä, että ostaja pystyy tosiasiallisesti tutustumaan tuotteeseen ennen tarjouksen jättämistä. Edellytyksenä ei siis ole, että myynti pitäisi tapahtua erityisessä huutokauppatilaisuudessa, johon paikan päällä olemisen lisäksi voisi osallistua myös netin tai puhelimen välityksellä. Toki tällainen perinteisen mallin huutokauppakin kuuluu säädöksen soveltamisalaan.
Jos kauppatapa katsotaan etäkaupaksi, kuluttajalla on aina 14 vuorokauden peruutusoikeus
Jos tätä mahdollisuutta ei ole, sovelletaan etäkauppaa koskevia säädöksiä tiukkoine informointivaatimuksineen ja automaattisine 14 vuorokauden peruutusoikeuksineen. Jos näistä oikeuksista ja niiden käyttämisestä aiheutuvista kustannuksista ei ole asianmukaisesti ilmoitettu etukäteen, kaupan voi peruuttaa kuluitta jopa vuoden päästä. Kuluttaja-asiamiehen ajamassa asiassa on siis yleisen edun lisäksi huutokaupat.comille todella suuri merkitys.
Henkilökohtaisesti olen hämmästellyt, miksi Mezzoforte Oy jokunen vuosi sitten muutti huutokaupat.comin käytäntöjä siten, että he tulevat paperilla autojen väliomistajiksi. Palveluun ei voi rekisteröityä myyjäksi kuin elinkeinonharjoittajat, mutta ostaja voi olla kuka tahansa. Oletettavasti muutokset tehtiin sen takia, että myyjänä oleva elinkeinonharjoittaja ei pystynyt vaikuttamaan kuluttajansuojalain vaatimusten aiheuttamiin potentiaalisiin riskeihin, koska tämä ei pystynyt vaikuttamaan siihen, onko ostaja toinen yritys vai yksityinen henkilö. Tämä oli todennäköisesti omiaan vaikuttamaan yritysten intoon ilmoitella palvelussa ja sitä kautta vaikutti Mezzoforten tulokseen. Tulemalla itse väliomistajaksi, myyjältä poistui kokonaan tämä riski. Perinteisesti huutokaupan yksi suurimmista eduista erityisesti autokaupalle onkin ollut se, että näistä autoista ostajan “ei tarvitse soitella perään”.
Markkinaoikeuden ratkaisulla on suuri merkitys käytettyjen autojen huutokaupoille tulevaisuudessa
Kuluttaja-asiamiehen ajamassa jutussa keskeistä on siis sen arvioiminen, onko ostajalla ollut laissa tarkoitettu mahdollisuus tutustua tuotteeseen netissä käytävän huutokaupan aikana, kun ostajan sopimuskumppani on palvelun ylläpitäjä Mezzoforte alkuperäisen omistajan sijaan, joka kuitenkin on ollut vastuussa tutustumismahdollisuuden järjestämisestä. Jos markkinaoikeus päätyy ratkaisussaan kuluttaja-asiamiehen kannalle, ennustan kuluttajille tarjottavien huutokauppapalveluiden nykyisessä muodossa lakkaavan kokonaan, ainakin autokaupan osalta.
Oma näkemykseni on, että kuluttaja-asiamies on ottanut asiassa melko jyrkän tulkinnan. Ostajan puolesta ei tosiasiassa ole merkitystä sillä, kuka tutustumismahdollisuuden järjestää. Sopimuksen peruuttamisoikeuden ja kuluttajansuojalain virhevastuun puuttumista ei myöskään peitellä, vaan se tuodaan selvästi ilmi palvelun käyttöehdoissa. Yleisestikin voidaan arvioida, että nettihuutokaupoista autoja ostavat kuluttajatkin ovat kauppaa tehdessä hyvin tietoisia ja myös varautuneita tähän. Lisäksi ostajan turvana on edelleen kauppalaki.
Artikkelin termit: kuluttajansuojalaki, kuluttajansuoja, virhevastuu, kuluttaja, elinkeinonharjoittaja
